CACIOB
Minulle jalostuslainaan tullut BCu Spark (s.2001) oli ollut minulla 14kk kun siitä tuli valio (2,5-vuotiaana 2003) ja koulutin sille kaikki luokat. Alo-ykkösestä kolmanteen evl-ykköseen kului 8kk, ja siinä välissä oli muutaman kuukauden taukoja. Spark ei ole ollenkaan ohjaajaherkkä ja sen kanssa oli aina todella mukava olla kehässä. Voitimme CACIOBin kovassa seurassa syksyllä 2003.
Spark muutti takaisin Belgiaan syksyllä 2004 ja on siellä voittanut täysiä pisteitä heidän kansallisessa GP-lajissaan (sekoitus tokoa ja agia ja jotain muutakin).
Takaisin Esittely-sivulle.
Agi-SM-3 1994, Toko-SM-4 1997
SBCAK:n Rotumestaruus 2000, SBCAK RM-2 2001,
Vuoden Toko BC 1994 ja 1995, Vuoden Agility BC 1994, CACIOB
Toinen koirani oli Bordercollieuros Tristan (1990-2004), rodun ensimmäinen kaksoisvalio v.1995, voittaen tokossa mm. CACIOBn, sijoittuen HKI:n seudun piirinmestaruuksissa joka vuosi 1994-2001, ja ollen SM-4 1997. Tris menestyi myös muiden ohjaamana; mm. v. 2000 Rotumestaruus tuli toisen henkilön ohjastamana. Se suoritti paimennuksen perusradan, palveluskoirakokeiden VK1-luokan ja oli agilityn 3-luokassa SM-3 v.1994. Tristanin myötä todella innostuin tokosta, sillä koira piti siitä niin paljon!
Yksi hienoimpia muistojani on kun olin Tristanin kanssa vielä Englannissa (au-pairina) ja otimme osaa Pre-Beginners luokkaan, koiralle sai puhua ja kannustaa ja teimme aloluokan tyyppisiä helpotettuja liikkeitä. Tristan sai samat pisteet toisen kanssa ja otimme revanssia, Tristan voitti! Koiria oli yli 15 ja Tris oli 8kk vanha. :) Eräs hieno viikonloppu oli se kun toisena päivänä Tris sai näyttelyistä CACIBin ja toisena päivänä tokosta CACIOBin. Siihen ei joka koira pystykään.
Minun ensimmäinen koirani oli shetlanninlammaskoira "Sahra". Se arasteli ihmisiä mutta oli mitä parhain harrastuskoira. Sen ykköslaji oli Agility (3-lk, SM-5 1994), toko oli sille vaikeampaa. Meni 2 vuotta saada se noutamaan.. se ei uskaltanut pysyä paikalla.. lopulta se kuitenkin keräsi 2 ykköstä alokkaasta ja 3 ykköstä avoimesta, joten nykysäännöillä se olisi ollut TK2.
Toinen shelttini oli minun "terapiakoira" Sahran menehdyttyä vain 8½ vuoden iässä 1995. Sen kanssa ei harrastettu tokoa muuta kuin omaksi iloksi, näyttelyissä se kävi jokusen kerran ollen Fin & Est MVA "Tessie".
Shelttien lisäksi elämääni ovat rikastuttaneet 7 Border Collieta ja maltankoira.
Esittelen tässä tottelevaisuusvalioni, sekä kaksi nuorinta koiraani.
SBCAK RM-3 2000, agi-2lk
BCn Roo (1994-2007) oli valioksi tullessaan 7-vuotias. Sille tärkeintä oli suorittaa asiat vauhdilla, se ei ollenkaan ajatellut mitä se teki. Se oli aivan erilainen kuin Tristan. Roon kanssa jouduin todella miettimään miten kouluttaa sille asioita, kuten sen, että nopeaa koiraa ei todellakaan kannata opettaa juoksemaan ruudusta läpi, oli sen maahanmeno kuinka nopea tahansa.
Rotumestaruuksiin Roo osallistui v. 2000 ja tuli minun ohjastamana kolmanneksi, kun Tristan voitti toisella ohjaajalla. Roo kävi muutamia kisoja muidenkin ohjaajien kanssa, ja meni samalla tavalla kuin minunkin kanssani.
HKI PM-2 2004, agi-3lk, vara-CACIOB
BCn Cloud (s. 1999) tuli minulle 9kk vanhana kennelkoirana, joten taival tokossa on ollut haastava. Se voitti HKIn Piirinmestaruushopeaa 2004, vara-CACIOBn 2005 ja valioitui keväällä 2006 (valioksi tullessaan sen koko ura käsitti yhteensä 16 kilpailua). Cloud ei jaksa toistaa ja toistaa asioita, ja se on tietyllä tavalla herkkä (leimaantunut koiriin, ei niinkään ihmisiin). Kilpailuissa se oli varsin ohjaajaherkkä. Se on nyt ansaitulla eläkkeellä.
HKI PM-4 2007, SBCAK RM-3 2006
Nykyinen kisakoirani on BCn Nevada (s. 2005). Välillä vastarannan kiiski, hyvin fiksu ja onneksi yllytyshullu. Se aloitti kisauransa 13.5.06 ja valioitui 4kk myöhemmin 16.8. ollen päivän vajaa 17kk. Wau, vaikka itse sanonkin. ;) Samalla se sijoittui Rotumestaruuskilpailuissa 3. sijalle.
2007 se oli 4. HKI:n seudun piirinmestaruuskisoissa (19 osanottajaa).
Maltankoirauros Nur (s. 2005) on todellakin "jotain ihan muuta!". Se ei kestä toistoja, se on herkkä ja villi, innokas ja helposti loukkaantuva.. se unohtaa kesken kaiken mitä on tekemässä.. se on sähköjänis!! Sitä on hauska kouluttaa (kun jaksaa olla huumorintajuinen..) ja se on antanut perspektiiviä kouluttamiseen, mitä toivoinkin.
Toukokuussa 2008 Nur sai "huikeat" 161½p alokkaasta *JEE!*, ja kisaa seuraavaksi avoimessa. Lisäkäskyt ja "hassuttelu" vievät pisteitä, mutta aina me saadaan yleisö ja tuomari hymyilemään!!
BCu Revyy (s. 2008) on vasta pentu. Sen kanssa käytän enemmän klikkeriä kuin mitä olen aiemmin käyttänyt. Lisäksi opetan sille temppuja enkä "vain" tokoa. Tämä ihan vain mielenkiinnosta ja tehdäkseni uusia asioita.
